perjantai, 31. lokakuu 2008
Blogilistalla!
perjantai, 31. lokakuu 2008
Virtuaalimuuttoilmoitus
Tervetuloa seuraamaan Banaanimaan jatketta Friolandiaan!
http://friolandiassa.blogspot.com
Adios mi querido Banana Republic!
tiistai, 28. lokakuu 2008
Friolandia
Olen värissyt sateessa bussipysäkillä, nähnyt spurguja tienhaarassa, jupissut hiljaa kiitokset ja kävellyt tuhatta ja sataa rautatientorin ihmisvanassa.
Silti olen tyytyväinen. Olen pessyt astiat tiskikoneessa, kävellyt sisällä sukat jalassa, seissyt suihkussa lämpimässä vedessä 25 minuuttia, käyttänyt imuria, vedenkeitintä sekä kahvinkeitintä, ostanut talvitakin sekä nahkasaappaat ja tietenkin... mikäs sen parempaa, kuin nähnyt vanhempani ja siskoni jälkikasvuineen!
Niin, ja arvatkaa mitä tein heti ensimmäisenä kun pääsin pois Helsinki-Vantaan kentältä? Menin SAUNAAN!
Kaikkea tätä ennen kuitenkin tapahtui myös paljon. Valmistuin (nyt olen virallisesti licenciada (mikä lie Suomessa sitten tällä tittelilläni olenkaan...)), hyvästelin Santo Domingon, ystäväni, rakkaani ja lähdin, kävin New Yorkissa ja nukuin Düsseldorfin lentokentällä.
Tässä muutama kuva niistä hetkistä:
Viimeinen sunnuntai landella dommarisukulaisteni kanssa:
(huom. Dommarissa ei ole mitään strutsitarhoja, paitsi eräällä rikkaalla sancristobalilaisella baseball-pelaajalla, jonka naapurissa olimme...)
Valmistujaisseremonian jälkeen:
Manhattanilla:
perjantai, 17. lokakuu 2008
Raha määrää
Dominikaanisessa tasavallassa voi viettää todella monenlaista elämää, ja varsinkin Santo Domingossa todellisuus on jaottunut hyvin monelle ulottuvuudelle. Tai no, jos perinteisesti jaat ala, keski- ja yläluokan kolmeen, eli alhaiseen, keskeiseen ja ylhäiseen, niin siinäpä ne yhdeksän eri todellisuutta. Koko elämänsä Suomessa asuneelle ihmiselle voi ehkä olla vaikea kuvitella miten hyvin ne luokkaerot joissain maissa huomaa, vaikka periaatteessa olisikin tietoinen asiasta. Dominikaanisesta tasavallasta siis puuttuu se Suomen enemmistö, eli hyvinvoiva keskiluokka, joiden kulutustottumuksien ja mahdollisuuksien ympärille koko todellisuus perustuu.
Tämä selittelyni lähti kuitenkin käyntiin siitä, että eräs anonyymi lukijani jäi miettimään, että onko täällä Dominikaanisessa tasavallassa siinä tietyssä mainitsemassani liikkeessä (Zarassa) kalliimpaa kuin Suomessa, sillä eihän Suomessa Zaraa pidetä mitenkään kalliina liikkeenä. Siinähän siis juuri se ristiriita: Ei, Zarassa ei ole kalliimpaa kuin Suomessa, vaan saman hintaista. Enkä minä pidä Zaraa kalliina kauppana, mutta täällä se ON kallis kauppa. Miksi? No tietenkin siksi, että palkkataso tällaisessa keskitason kehitysmaassa ei ole läheskään suomalaisella tasolla.
Tästä esimerkkinä pieni lista tuttujeni palkoista muunnettuina euroihin. Huomiona tietenkin se, että kuten sanoin, puhun vain omasta kokemuksestani. Täällä palkat eivät noudata minimejä tai maksimeja ja samassa ammatissa olevien henkilöjen palkat saattavat erota hyvinkin paljon.
Kodinhoitaja: 100 euroa/kk
Assistentti: 180 euroa/kk
Assistentti2: 300 euroa/kk
Suunnitteluassistentti: 360 euroa/kk
Yksityisen kielikoulun opettaja: 400 euroa/kk
Rakennusinsinööri: 500 euroa/kk
Tilintarkastaja: 600 euroa/kk
Arkkitehti: 650 euroa/kk
Rakennusinsinööri2: 700 euroa/kk
Arkkitehti2: 1500 euroa/kk
Kirurgi: 2000 euroa/kk
Eli, tämän jälkeen kaikki varmaan ymmärtävät, miksi pidän kalliina kauppaa, jossa yksi takki maksaa lähes saman verran kuin mitä itsekin sain palkkaa per kuukausi ollessani piirtäjänä arkkitehtifirmassa. Miten Dominikaanisessa tasavallassa sitten pärjää? Paras vastaus tähän olisi: laittomilla hommilla. Tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehtona kunnon kansalaisille, joten pärjääminen tarkoittaa tietenkin elämänsä rajoittamista palkkatasonsa mukaiseksi. Asioita, joita tavallinen dominikaani ei useinkaan kykene tekemään ovat esimerkiksi matkustaa ulkomaille, syödä ravintolassa tai ostaa merkkivaatteita (tai edes niitä suomalaisen mielestä halpojen ketjujen vaatteita). Joistain asioista silti tavallinenkin dominikaani maksaa kalliin hinnan, kuten sähköstä, nettiyhteydestä tai bensasta. Sähkö ja internet maksavat enemmän kuin Suomessa ja bensakin enemmän kuin Yhdysvalloissa.
Tietenkin on myös asioita, jotka ovat täällä huomattavasti halvempia. Tässä pieni lista esimerkkinä näistä:
2 litraa Coca Colaa: 1 euro
Elokuvateatteri: 3-4 euroa
Plataani: 0.16 euroa
Banaani: 0.08 euroa
1kg riisiä: 0.60 euroa
Jos kuitenkin haluaa syödä hyvää (=ulkomaalaista) juustoa, jogurttia tai vaikka muroja, joutuu niistä maksamaan kalliimman hinnan kuin Suomessa.
Elämä taloudellisesti epävakaassa maassa, jossa hinnat saattavat yhtäkkiä nousta 30 prosenttia, ei todellakaan ole helppoa. Siksi myös minusta on tulossa paluumuuttaja, vaikken väitäkään, että se elämä siellä Suomessakaan mitään helppoa olisi. Eihän se sitä ole missään…
Tässä vielä loppukevennykseksi a la "banana republic" visuaalista informaatiota niille, jotka eivät tiedä mitä on plataani, tai niille jotka eivät erota sitä banaanista (tosin jotkut hölmöt (hehe) eteläamerikkalaiset sanovat banaania plataaniksi, joka ei yhtään auta asiaa):
Banaani on pehmeäkuorinen, pienempi ja pyöreähkömpi
Plataani on isompi (yleensä), kovakuorisempi ja kulmikkaampi. Sitä syödään sekä raakana (vihreänä) että kypsänä (keltaisena), mutta vain keitettynä tai paistettuna.
perjantai, 17. lokakuu 2008