Viime yönä en saanut unta, pyörin vain ympäri puuskaillen ja huokaillen kuumuutta. Kissat juoksivat edes takaisin pullonkorkin perässä muristen ja sihisten, mutta Carlos vain tuhisi unissaan vaikka hikipisarat valuivat pitkin otsaa.
Minä päätin mennä katolle tuulettumaan, vaikkei tuulesta ollut tietoakaan. Vein kameran mukanani ja kiipesin katon ylimmälle tasanteelle ja aloin räpsiä kuvia 3-8 sekunnin valoitusajalla. Edellisestä kerrasta onkin niin pitkä aika, että kamera on muuttunut analogisesta digiin ja maisemat Mannerheimintiestä Urbanización Fernándeziin. Tuli haikea olo muistellessa niitä lukioaikoja, kun kuljin koululta lainattujen kuvausvehkeiden kanssa pitkin Helsinkiä. Mutta, tiedän, että myöhemmin tulen haikailemaan myös näitä seuraavien kuvien maisemia, vaikka ne tällä hetkellä kuinka ottaisi nuppiin.

1817602.jpg1817605.jpg1817609.jpg1817612.jpg1817614.jpg1817618.jpg1817619.jpg1817620.jpg

ps. Bloggaan lattialta, koska muuten konekin kuumuu niin paljon että pelkään sen hajoavan!